Not the sort of book I would normally choose. Fantasy is not my favourite genre but I did find it interesting.

En taaskaan meinannut osata päättää, annanko 4 vai 5 tähteä. Ensireaktioni, kun pääsin kirjan loppuun: no vau. Mutta lukukokemuksena tää oli ajoittain vähän tahmea, etenkin alkuun. Ja kyllä vaan tuntui, että en nyt jaksaisi tätä super-runollista kieltä ja runsain mitoin viljeltyjä utuisia kielikuvia taas. Vaati jotenkin hirveästi keskittymistä, että sai lukemansa piirtymään kuviksi mieleen. Tykkään periaatteessa kovasti, kun asioita ilmaistaan kaikkea muuta kuin suoraviivaisesti, ja tarina itsessään oli lumoava ja kipeän kaunis.. Mutta en sitten kuitenkaan lumoutunut ihan siten kuin olisin halunnut. Ehkä nyt ei vaan ollut ihan oikea hetki tälle(kään).

Vaikea kirja arvioitavaksi. Nautin kirjan lukemisesta ja se oli juuri sopivan mittainen. Mielestäni kirja oli myös virkistävää vaihtelua samantyylisille nuoren henkilön kasvutarinoille, joissa luostariin/linnaan/sisäoppilaitokseen tullut nuori kohtaa vaikeuksia ja oppii tuntemaan itsensä ja suuren salaisuuden. Tällä kertaa päähenkilö oli suht täyspäinen ja kykenevä, eikä pääpaino ollut nuoruuden myllerryksissä.

Tästä huolimatta kirja oli kuitenkin hieman turhan kliseinen. Oli salaperäisiä kiltoja, hämärässä eläviä vanhoja voimia, unohdettua taikuutta ja omituinen yhteiskuntajärjestelmä. Vaikka Itäranta tekikin hyvää työtä esitellessään maailmaansa lukijalle, ei Kudottujen kujien kaupungin maailmassa lopulta ollut mitään erityistä. Viimeinen neljännes kirjasta ei tarjonnut oikein mitään vau-elämyksiä, vaikka salaisuuksia paljastettiinkin urakalla.

Kirjassa sivuttiin kyllä mielenkiintoisia aiheita, joista ainakaan itse en ole vielä tässä genressä juurikaan lukenut. Sääli etteivät esimerkiksi fantasiamaailman ympäristöongelmat saaneet isompaa roolia.

Kaksi ja puoli tähteä.

See my other reviews at Never Enough Books

Eliana is a model citizen of the Island. She works as a weaver, living in the prestigious House of Webs. She also holds a secret – she can read and write – two things that are forbidden to the women of the Island. She can also dream – an ability that is forbidden of all residents by the mysterious Council. To dream is to be ostracized and cast out.

Much like the weaving she is so proficient at, Eliana has woven a web of protection around herself. The web begins to unravel though when an injured young woman is washed up on the shore outside the House of Webs. Unable to speak, the only clue to the girls’ identity is a tattoo on her palm. A tattoo in invisible ink that bears Eliana’s name.

The Weaver is the second novel by Emmi Itaranta. Like her first one, it takes place in a future dystopia where some unknown event has changed society. The resulting world is both familiar and yet also new to the reader. It is vast and yet it is tiny, much like the island where our story takes place.

Itaranta’s style of writing is very unique. Like the water that plays such an important role in her books, her prose has a kind of ebb and flow. We the reader are subjected to the push and pull of emotions by her words. We experience the highs and lows just as the characters do.

An engaging read, I found The Weaver to be imminently enjoyable. Much like Itaranta’s other book, I recommend it to my readers and look forward to seeing what she creates in the future.

This was a tough one. So many things that I like (fantasy, world building, dreaming, wlw) but it was so difficult to read. It took me sooooo long. I don't understand it! I would start reading and my eyes would slide off the page! I'd start thinking about work or a tv show or me and bae's next date. I could NOT concentrate on this book for the life of me.

I don't think the writing had anything to do with it. It was pretty and innovative, in a way that books in English written by ESL writers often are. The author used phrases and word combinations and descriptions that I normally wouldn't think of, and reading them often made me pause like, huh, but I enjoyed and appreciated it a lot.

The story itself was a bit confused. IDK if I just think so because it never managed to capture my attention fully, but the plot just seemed to meander dully, and failed to ever MOVE. Lots of times I had little to no idea what was going on. I also feel like the character interaction, while good, was lacking. I don't feel like I KNOW anything about Alva or Janos or Moth or even Valeria. We got skimming glances of them and Elianna's relationships with them, but never a deep dive.

Again, I don't know. I enjoyed this book, but something about it left me very unsatisfied.

2.5 stars.